Rahapula voi ajaa valtion myymään suuren osan pörssiomistuksistaan
Suomen valtion pahentunut velkaantuminen on panemassa suomalaiset ahtaalle. Veronkorotukset ja menoleikkaukset koskettavat kaikkia. Äskettäin kiristynyt arvonlisävero on vain yksi esimerkki hallituksen päättämistä sopeutustoimista.
Näistä huolimatta juuri esitellyssä ensi vuoden talousarviossa valtion budjetissa on 12,2 mrd. euron epäsuhta menojen ja tulojen välillä. Aukko täytetään ottamalla lisää velkaa. Samaan aikaan valtionvelan lainamenojen hoito eli korkojen maksu vaatii yli 3 mrd. euroa vuodessa.
Rahat miljardien investointeihin pörssistä
Julkisen talouden velkaantumisen ympärillä käytävän keskustelun taustalla etenevät valtion omaisuuden myynnit, joilla hallituspuolueiden kesken sovittu 4 mrd. euron investointiohjelma aiotaan panna toimeen.
Mahdolliset valtion omaisuuden myynnit tulevat näkymään Helsingin pörssissä, missä valtiolla on yli 20 mrd. euron arvosta osakeomistuksia. Niiden myynnit ovat nopein keino rahoittaa valtion rahatarpeita ilman lisävelanottoa. Myös aiemmat hallitukset ovat myyneet valtion osakeomistuksia mrd. eurojen edestä, eikä nykyinen tee siihen poikkeusta.
Kysymys siitä, onko valtio-omistusten myynti järkevää, riippuu lopulta siitä, miten tuottavasti pääomat onnistutaan saamaan muualla käyttöön eli uudelleen allokoimaan. Budjetin tilkkeeksi, vuosittaisten menojen kattamiseksi, tehtävät myynnit eivät olisi järkeviä, koska omistukset voi myydä vain kerran mutta menopaineet ovat pysyviä, ellei toisin päätetä.
Valtion pitäisi siis ainakin teoriassa pyrkiä saamaan osakemyynneistään saataville rahoilleen muualla parempi tuotto. Mutta miettivätkö poliitikot tätä yhtälöä samalla logiikalla kuten osakesijoittajat? Yksinkertaistaen osakkeita ei kannata myydä, ellei rahoille ole nähtävillä toisaalla parempaa tuotto-odotusta.
Solidiumin merkitys on suuri
Voisi tietysti myös kysyä, pitääkö valtion edes omistaa pörssiyhtiöitä. Suomessa valtion nykyiset omistukset selittyvät pitkälti historialla, eikä niin sanottuja uusia sijoituksia ole lopulta merkittävästi tehty. Poikkeuksiakin toki on.
Valtion sijoitusyhtiö Solidium on nyt vähemmistöomistajana 11 pörssiyhtiössä, joista enemmistö on siirtynyt sille valtion peruilta. Aiemmin keväällä Solidium myi koko omistuksensa Kemirassa ja Mandatumissa. Kemirassa kiteytyi hyvin valtion omistusten historia. Valtion omistus yhtiössä kesti yli 100 vuotta.
Kemira-myyntejä perusteltiin sillä, että yhtiölle ei ollut tarvetta Solidiumille suomalaisena ankkuriomistajana sen taustalla vaikuttavan Paasikiven suvun omistaman Oras Investin myötä. Perustelua voi pitää erikoisena, sillä Paasikivet ovat olleet Kemiran suurin omistaja jo vuodesta 2008 lähtien.
Kevään aikana Solidium myi myös Sammon jakaantumisessa saamansa Mandatumin osakkeet perustellen päätöstä sillä, että Mandatum ei täyttänyt Solidiumin sijoituskriteeriä kansallisesti merkittävänä yhtiönä. Kansallinen merkittävyys voi Solidiumin strategian mukaan muodostua esimerkiksi taloudellisista näkökulmista, osaamisesta tai yhtiön asemasta Suomelle tärkeässä klusterissa. Tällä perusteella Solidiumin omistuksista voisi myytävää löytyä enemmänkin.
Finanssikriisin aikaan vuonna 2008 perustettu Solidium tulouttanut valtiolle 15 vuodessa lähes 8 mrd. euroa sekä voitonjakona että pääoman palautuksina. Samaan aikaan valtion Solidiumille alun perin siirtämien osakkkeiden arvo on noussut 5,6 mrd. eurosta nykyiseen noin 7,1 mrd. euroon.
Vuosittain saamansa osinkotulot Solidium tilittää käytännössä täysimääräisenä valtiolle. Valtio voi päättää myös tätä suuremmasta tai pienemmästä tuloutuksesta.
Tähän saakka osakkeiden realisoinneista saadut tulot Solidium on käyttänyt pääsääntöisesti uusiin sijoituksiin. Mikäli valtion talouden tilanne ei kuitenkaan lähde oikenemaan tulevaisuudessakaan ja poliitikkojen toitottamille kasvupanoksille kaivataan rahoitusta, Solidium on todennäköisesti ensimmäisten joukossa, joilta tarvittavat rahat kerätään kasaan.
Pidemmällä aikavälillä tämä voisi tarkoittaa, että rahapulassaan valtio joutuu tai ajautuu myymään suuren osan pörssiomistuksistaan.