Suomen julkinen talous hämyisellä matkalla kohti alijäämämenettelyä

Tiistaina julkistettu hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle näytti Suomen julkisen talouden tukalan tilanteen. Leikkauksia tehdään ja talouskasvua tuetaan, mutta siitä huolimatta julkisen talouden arvioidaan ensi vuonna jäävän 12,2 miljardia euroa alijäämäiseksi (vuoden 2024e 12,7 mrd.). Velkasuhde siis jatkaa kasvuaan, ja sen hallitus odottaa pysähtyvän vuonna 2027 – jos talouskasvu virkoaa ennustetusti.

Julkisen talouden tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta. Valtiovarainministeriön kesäkuisesta ennusteesta näkyy, miten julkinen talous pysyy tahmean alijäämäisenä nyt ja tulevina vuosina. Tänä vuonna VM ennustaa alijäämän olevan 3,7 % BKT:sta, ensi vuonna 3,1 % ja vuonna 2026 2,6 %. Samanaikaisesti velkasuhde jatkaa kasvuaan yli 80 %:iin. Ennusteessa oli sisällä vajaat 8 mrd. hallituksen päättämiä julkisen talouden sopeutuksia ja odotus talouskasvun kiihtymisestä 1,6 %:iin ensi vuonna. Jos nämä eivät toteudu, ennuste voi heikentyä entisestään.

Kuvioiden lähde: VM

Alijäämämenettely uhkaa monia

Luin äskettäin Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta mielenkiintoisen artikkelin, jossa käsiteltiin EU:n liiallisen alijäämän menettelyä (EDP) myös Suomen näkökulmasta. Lyhyt oppimäärä menettelyn sisältöön näyttää, että uusissa finanssipoliittisissa säännöissä alijäämämenettelyyn saatetaan joutua, jos julkinen alijäämä ylittää 3 % bkt:sta tai kun yli 60 %:n velkasuhteen jäsenvaltio poikkeaa keskipitkän aikavälin sopeutuspolulta. Siitä seuraa komission raportti, talous- ja rahoituskomitean lausunto ja suositukset liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Jäsenvaltion on ryhdyttävä korjaaviin toimiin viimeistään puolen vuoden kuluessa. Mikäli näihin ei ryhdytä, vuorossa on huomautus ja lopulta sakko, joka on enimmillään 0,05 % edellisen vuoden bkt:sta puolen vuoden ajalta. Samalla kyseeseen voi tulla esim. elpymistukivälineen maksatusten pysäytys.

EDP-riskimaita oli komission kevään ennusteen mukaan 11, joista kahdeksassa alijäämä säilyisi komission ennusteet perusteella selvästi yli 3 %:n viitearvon myös vuonna 2025. Suomi selviäisi komission ennusteissa nipin napin kuivin jaloin välttäen menettelyn, mutta VM:n ennustepäivitykset näyttävät, että riski on kasvanut yhä suuremmaksi. Tämä on tuotu esille myös artikkelissa, jossa todetaan, että 1) Suomi on komission velkakestävyysanalyyseissä siirtynyt korkean kestävyysriskitason maaksi, 2) Suomen talouskasvu on EU:n vaatimattomimmasta päästä, 3) vuonna 2023 velkasuhde kasvoi eniten EU-maista ja sen odotetaan entisestään kasvavan. Riski ”tarkkailuluokalle” joutumisesta on siis todellinen.